Uuden lainan hakeminen ilman ajantasaista kotitalouden budjettia on kuin ostaisi asunnon käymättä katsomassa sitä. Kun kotitalouden budjetti on laadittu huolellisesti ennen lainan ottamista, tiedät tarkalleen, paljonko kuukausittaiseen lyhennyserään oikeasti riittää rahaa. Tämä artikkeli on tarkoitettu kaikille, jotka harkitsevat kulutusluottoa, autolainaa tai remonttirahoitusta ja haluavat varmistaa, ettei uusi velka kaada taloutta.
Hyöty on suora. Budjetin avulla et ota liian suurta lainaa, osaat neuvotella paremmin ja huomaat ajoissa, jos laina ei sovi talouteesi lainkaan.
Miksi kotitalouden budjetti tehdään ennen lainanhakua
Lainanantaja arvioi maksukykysi omilla laskelmillaan, mutta ne perustuvat tilastollisiin keskiarvoihin. Pankki ei tiedä, että lapsesi harrastus maksaa 120 € kuussa tai että autosi vaatii ensi keväänä 800 € korjauksen. Sinä tiedät.
Yleinen myytti on, että jos laina myönnetään, siihen on varaa. Myönteinen luottopäätös tarkoittaa vain sitä, että lainanantaja arvioi riskinsä hyväksyttäväksi. Se ei kerro, jääkö sinulle lyhennyksen jälkeen rahaa ruokaan, lääkkeisiin tai yllättäviin menoihin. Velkaneuvonnan asiakkaista merkittävä osa on ihmisiä, joiden kaikki lainat on aikanaan myönnetty normaalin luottoarvion kautta.
Huhtikuussa 2024 käyttöön otettu positiivinen luottotietorekisteri näyttää lainanantajalle jo olemassa olevat velkasi ja tulosi. Lisää aiheesta voi lukea artikkelista positiivinen luottorekisteri ja lainan hakeminen. Rekisteri ei kuitenkaan näe elinkustannuksiasi, joten niiden arviointi jää edelleen sinun vastuullesi.
Näin laadit budjetin askel askeleelta
Kokenut lainaneuvoja ei aloita arvioilla vaan tiliotteilla. Muistinvarainen budjetti aliarvioi menot lähes aina 10-20 prosentilla, koska pienet ostokset unohtuvat.
1. Kerää kolmen kuukauden tiliotteet. Lataa ne verkkopankista ja käy läpi jokainen rivi. Yksi kuukausi ei riitä, sillä joulukuu, elokuu ja kevään verojäännösten kuukaudet vääristävät kuvaa.
2. Laske nettotulot realistisesti. Käytä vain säännöllisiä tuloja. Ylityökorvaukset, lomarahat ja satunnaiset sivutulot kannattaa jättää laskelman ulkopuolelle, koska niitä ei voi taata koko laina-ajalle.
3. Erottele kiinteät ja muuttuvat menot. Kiinteitä ovat vuokra tai vastike, olemassa olevien lainojen lyhennykset, vakuutukset, sähkö, puhelin ja suoratoistopalvelut. Muuttuvia ovat ruoka, polttoaine, vaatteet ja vapaa-aika.
4. Lisää vuosittaiset menot kuukausitasolle. Auton katsastus, kiinteistövero, vakuutusten vuosimaksut ja syntymäpäivälahjat jaetaan kahdellatoista. Juuri nämä erät jäävät useimmiten huomaamatta.
5. Laske jäävä summa ja vähennä siitä puskuri. Vasta puskurin jälkeen jäljelle jäävä raha on se, mitä voit käyttää uuteen lyhennyserään.
Käytännön esimerkki: perhe Tampereelta
Kuvitellaan tamperelainen pariskunta, jonka yhteiset nettotulot ovat 4 200 € kuukaudessa. Asuntolainan lyhennys ja yhtiövastike vievät 1 350 €, ruoka 750 €, auton kulut 380 €, lasten päivähoito ja harrastukset 420 €, vakuutukset, sähkö ja liittymät 310 € sekä muut menot noin 500 €. Vuosittaiset menot tuovat kuukauteen vielä noin 150 €.
Menoja kertyy yhteensä 3 860 €. Käteen jää 340 €.
Pariskunta harkitsee 8 000 € kulutusluottoa keittiöremonttiin. Viiden vuoden laina-ajalla ja 12 % korolla lyhennyserä on noin 178 € kuussa, ja korkoja maksetaan koko aikana noin 2 680 €. Paperilla laina mahtuu budjettiin. Lyhennyksen jälkeen jäljelle jää kuitenkin vain 162 €, mikä ei riitä yhteenkään isompaan yllätykseen, kuten pesukoneen hajoamiseen tai hammaslääkärilaskuun.
Järkevämpi ratkaisu voisi olla pienempi 5 000 € laina ja osa remontista omilla säästöillä, jolloin erä putoaa noin 111 euroon. Ennen päätöstä kannattaa myös katsoa, miten lainan kokonaiskustannus lasketaan, sillä avausmaksut ja tilinhoitomaksut nostavat todellista vuosikorkoa nimelliskorkoa korkeammaksi.
Puskuri ja stressitesti erottavat kestävän lainan riskistä
Ammattilainen testaa budjetin aina huonommalla skenaariolla. Asuntolainoissa pankit laskevat maksukyvyn Finanssivalvonnan suosituksen mukaisesti noin 6 % korolla, vaikka todellinen korko olisi selvästi alempi. Saman logiikan voi soveltaa omaan talouteen.
Kysy itseltäsi kolme asiaa. Riittääkö raha, jos toinen puolisoista jää kolmeksi kuukaudeksi työttömyyspäivärahalle? Selviääkö talous, jos vaihtuvakorkoisen asuntolainan korko nousee kaksi prosenttiyksikköä? Onko tilillä vähintään yhden kuukauden menot säästössä?
Puskurin suositeltu koko on yleensä 1-3 kuukauden menot. Ohjeet sen kerryttämiseen löytyvät artikkelista taloudellisen puskurin rakentaminen lainan rinnalle.
Poikkeuksiakin on. Jos sinulla on vakituinen virka, ei muita velkoja ja laina on alle 2 000 €, kuuden kuukauden puskurin vaatiminen ennen lainaa on ylivarovaista. Toisaalta yrittäjän tai freelancerin kannattaa varata puskuria tavallista enemmän, koska tulot vaihtelevat kuukaudesta toiseen.
Yleisimmät virheet budjetoinnissa
Ensimmäinen virhe on laskea budjetti bruttotuloista. Ero on suuri: 3 500 € bruttopalkasta jää käteen verotuksesta riippuen usein noin 2 500-2 700 €.
Toinen virhe on unohtaa olemassa olevien luottojen todellinen hinta. Tililuotto tai luottokortti, jonka saldoa maksetaan minimierällä, näkyy budjetissa pienenä kuukausieränä, vaikka velka ei käytännössä lyhene. Jos tällaisia luottoja on useita, uuden lainan sijaan voi olla järkevämpää yhdistää vanhat velat.
Kolmas virhe on mitoittaa lyhennyserä niin, että budjetti menee tasan nollille. Silloin ensimmäinen yllättävä meno rahoitetaan pikalainalla, ja velkakierre on valmis.
Milloin lainaa ei kannata ottaa lainkaan
Jos budjetti näyttää jo nyt miinusta tai menot katetaan säännöllisesti luottokortilla, uusi laina ei ratkaise ongelmaa. Silloin oikea osoite on maksuton talous- ja velkaneuvonta, jota tarjoavat oikeusaputoimistot eri puolilla Suomea Helsingistä Rovaniemelle. Myös Takuusäätiöltä saa neuvontaa puhelimitse.
Samoin kulutukseen, kuten lomamatkaan tai elektroniikkaan, otettu laina on harvoin perusteltu, jos sama summa olisi koottavissa säästämällä 6-12 kuukaudessa.
UKK
Kuinka suuri osa nettotuloista voi mennä lainojen lyhennyksiin?
Yleisenä nyrkkisääntönä kaikkien lainojen yhteenlasketut lyhennykset ja korot saisivat viedä enintään noin 30-40 % nettotuloista. Pienituloisilla raja on alempi, koska välttämättömät elinkustannukset vievät suuremman osuuden tuloista.
Riittääkö budjetiksi pankin oma laskuri?
Pankkien ja lainanvälittäjien laskurit näyttävät lyhennyserän, mutta eivät tunne todellisia menojasi. Laskuri on hyvä apuväline, mutta se ei korvaa tiliotteisiin perustuvaa omaa budjettia.
Pitääkö budjetti päivittää lainan ottamisen jälkeen?
Kyllä. Budjetti kannattaa tarkistaa vähintään kerran vuodessa ja aina, kun tulot, korot tai perhetilanne muuttuvat. Näin huomaat ajoissa, jos lyhennyserää on tarpeen muuttaa.
Budjetti on lainapäätöksen perusta
Hyvin tehty kotitalouden budjetti vie yhden illan ja kolmen kuukauden tiliotteet. Se kertoo, paljonko voit lyhentää, kuinka suuren puskurin tarvitset ja onko laina ylipäätään oikea ratkaisu.
Ota lainaa vasta, kun lyhennyserä mahtuu budjettiin puskurin jälkeenkin ja kestää myös huonomman skenaarion. Vertaile tarjouksia todellisen vuosikoron perusteella ja valitse summa, jota oikeasti tarvitset, ei sitä, jonka lainanantaja olisi valmis myöntämään.