Perintäkirje putoaa postiluukusta ja vatsanpohjaa kylmää – tämä on tilanne, johon moni suomalainen törmää maksamattoman lainan tai laskun kanssa jossain elämänvaiheessa. Kirjeen saaminen ei tarkoita, että kaikki on menetetty, mutta se vaatii nopeaa ja järkevää toimintaa, jotta tilanne ei pahene maksuhäiriömerkinnäksi tai ulosottoon asti.
Mikä perintäkirje oikeastaan on
Perintäkirje on perintätoimiston tai velkojan lähettämä muistutus maksamattomasta saatavasta, joka tulee yleensä sen jälkeen, kun alkuperäinen lasku ja 1–2 maksumuistutusta ovat jääneet hoitamatta. Kirjeessä lukee alkuperäinen pääoma, kertyneet viivästyskorot ja perintäkulut – yksityishenkilön kuluttajasaatavassa perintäkulut ovat lain mukaan rajattuja, esimerkiksi ensimmäisestä maksuvaatimuksesta saa periä enintään 14 euroa.
Kirje ei ole vielä oikeuden päätös eikä ulosottoperuste. Se on velkojan viimeinen yritys saada saatava maksetuksi ennen kuin asia etenee käräjäoikeuteen ja mahdolliseen ulosottoon. Moni luulee virheellisesti, että perintäkirje tarkoittaisi automaattisesti maksuhäiriömerkintää – näin ei ole, vaan merkintä syntyy vasta myöhemmässä vaiheessa, tyypillisesti käräjäoikeuden tuomion tai ulosottoon siirtymisen jälkeen.
Ensimmäiset askeleet kirjeen saavuttua
Kirjettä ei kannata jättää auki avaamatta tai lykätä käsittelyä viikoiksi. Ammattilainen aloittaa aina samasta asiasta: tarkistaa, onko saatava ylipäätään oikea.
Käytännössä kannattaa käydä läpi seuraavat asiat:
- Onko summa oikein laskettu ja vastaako se alkuperäistä velkaa korkoineen
- Onko perintäkulut laskettu kuluttajasaatavien perintäkulusäädösten mukaisesti
- Onko kirjeessä velkojan ja perintätoimiston yhteystiedot sekä maksuaika
- Onko kyseessä sinun velkasi vai mahdollisesti henkilöllisyysvarkauden seuraus
Jos summa täsmää eikä epäselvyyksiä ole, seuraava askel on ottaa yhteyttä perintätoimistoon ja sopia joko koko summan maksamisesta tai maksusuunnitelmasta. Moni perintätoimisto myöntyy osamaksuun, jos asiakas ottaa itse yhteyttä ennen eräpäivää – passiivisuus on pahin virhe, jonka velallinen voi tehdä.
Kun rahaa ei ole kertasuoritukseen
Tyypillinen tilanne on 800–2 500 euron kokoluokan kulutusluotto tai laskusaatava, johon on kertynyt viivästyskorkoja ja perintäkuluja niin, että alkuperäinen 900 euron velka on kasvanut esimerkiksi 1 150 euroon. Tällöin kannattaa neuvotella maksuerät, jotka oikeasti sopivat omaan kuukausibudjettiin – ei sellaisia, jotka näyttävät hyvältä paperilla mutta joita ei pysty maksamaan kolmatta kuukautta.
Jos velkoja on useampia ja kokonaistilanne on sekava, lainojen yhdistäminen voi olla järkevä ratkaisu, kunhan maksuhäiriömerkintää ei vielä ole syntynyt – sen jälkeen uuden luoton saaminen käy huomattavasti vaikeammaksi. Jos velallisella on jo asuntolaina tai muu pitkäaikainen laina, kannattaa muistaa, että myös sen maksuohjelmaa voi muuttaa kesken sopimuskauden, jos kuukausittainen maksukyky on tilapäisesti heikentynyt esimerkiksi työttömyyden vuoksi.
Yleisimmät virheet perintäkirjeen kanssa
Ensimmäinen ja yleisin virhe on kirjeen jättäminen kokonaan huomiotta siinä toivossa, että asia unohtuu. Se ei unohdu – summa vain kasvaa ja asia etenee käräjäoikeuteen, jolloin kuluihin lisätään oikeudenkäyntimaksut.
Toinen virhe on uuden pikalainan ottaminen vanhan velan maksamiseksi ilman, että miettii kokonaiskuvaa. Tämä siirtää ongelman vain eteenpäin ja usein pahentaa sitä, koska uuden luoton todellinen vuosikorko voi olla huomattavasti korkeampi kuin alkuperäisen velan korko oli.
Kolmas virhe on sovitun maksusuunnitelman tekeminen ilman realistista laskelmaa omista tuloista ja menoista. Jos suunnitelma pettää toisen kerran, perintätoimisto on huomattavasti nihkeämpi neuvottelemaan uudestaan, ja asia etenee helpommin ulosottoon.
Milloin kannattaa hakea ulkopuolista apua
Jos velkoja on useita ja kuukausitulot eivät riitä edes välttämättömiin menoihin velkojen lisäksi, kannattaa ottaa yhteyttä talous- ja velkaneuvontaan hyvissä ajoin – palvelu on kunnan järjestämä ja maksuton. Neuvonnassa käydään läpi koko taloustilanne ja arvioidaan, onko järkevintä hakea maksuohjelmaa, sopia vapaaehtoisesta velkajärjestelystä vai neuvotella velkojien kanssa suoraan.
Kannattaa myös miettiä, onko tilanteessa järkevämpää kääntyä velkaneuvojan vai oman pankin puoleen – pankki voi joissain tapauksissa tarjota yhdistelmälainaa tai maksujärjestelyä, mutta jos velkaa on useille eri tahoille, riippumaton velkaneuvoja näkee kokonaiskuvan paremmin.
Mitä tapahtuu, jos maksuhäiriömerkintä syntyy silti
Jos asia etenee käräjäoikeuteen ja tuomioon, syntyy maksuhäiriömerkintä, joka näkyy luottotietorekisterissä yleensä 2–4 vuotta velan luonteesta riippuen. Tämä ei tarkoita, ettei lainaa voi enää koskaan saada – maksuhäiriömerkinnän kanssa lainan hakeminen on mahdollista tietyin ehdoin, mutta vaihtoehdot ovat rajatummat ja ehdot usein tiukemmat.
Tärkeintä on, ettei merkinnän syntymisen jälkeen anna tilanteen ajautua umpikujaan. Velka on silti maksettava, ja mitä nopeammin se hoidetaan pois, sitä nopeammin luottokelpoisuus alkaa palautua.
Usein kysyttyä
Voiko perintäkirjeestä neuvotella maksuaikaa?
Kyllä, useimmat perintätoimistot suostuvat maksusuunnitelmaan, jos velallinen ottaa itse yhteyttä ennen eräpäivää ja esittää realistisen ehdotuksen kuukausierästä.
Kannattaako perintäkirjeen jälkeen ottaa uusi laina vanhan maksamiseksi?
Ei automaattisesti. Uusi laina kannattaa harkita vain, jos sen todellinen vuosikorko ja kuukausierä ovat selvästi vanhaa velkaa edullisemmat ja maksukyky on todistetusti riittävä koko laina-ajaksi.
Syntyykö maksuhäiriömerkintä heti perintäkirjeen saamisesta?
Ei. Merkintä syntyy vasta, kun asia on edennyt käräjäoikeuden tuomioon tai ulosottoon – pelkkä perintäkirje ei vielä johda merkintään.
Perintäkirje kannattaa siis nähdä viimeisenä mahdollisuutena hoitaa asia sopimalla ennen kuin kulut ja seuraamukset kasvavat. Nopea yhteydenotto velkojaan tai perintätoimistoon sekä oman maksukyvyn rehellinen arviointi ratkaisevat useimmiten sen, jääkö tilanne hallittavaksi vai kasvaako se paljon suuremmaksi ongelmaksi.